Korkeasaaren uusi pääsisäänkäynti on taidonnäyte, joka yhdistää eri toimintoja
sisältävän rakennuksen kauniisti osaksi ympäröivää luontoa. Brado toimi
hankkeen rakennuttajakonsulttina, ja kokonaisuus sisälsi rakennuttamisen,
valvonnan ja Terve Talo -valvonnan.
Hanke oli kokonaisuutena vaativa, ja siinä korostuivat erittäin korkeat laatutavoitteet, uniikit
rakenneratkaisut ja ympäristöystävällisyys. Korkeasaaren toimitusjohtaja Sanna Hellström on
tehtyyn yhteistyöhön erittäin tyytyväinen:
”Yhteistyö sujui oikein hyvin – meillä ei itsellämme ole omaa osaamista rakennuttamisesta ja se
on meille uusi asia, lisäksi kyse oli myös todella isosta kokonaisuudesta. Koen, että Brado
oikeasti osasi auttaa meitä ja oli olo, että me tulemme ymmärretyksi.”
Ainutlaatuinen kokonaisuus
Hankkeen taustalla oli Kruunusillat-projekti, joka muutti merkittävästi Korkeasaareen pääsyä ja aiemmin suljetusta alueesta tuli kaikille avoin. Saareen on kulkuyhteys Kruunusiltojen raitiovaunulinjan valmistuttua ratikalla sekä kevyelle liikenteelle avoimia Finkensiltaa ja Korkeasaaren siltaa pitkin. Uusi pääsisäänkäyntirakennus, Paanu, toimii porttina Korkeasaareen ja sisältää ympärivuotisesti avoinna olevan myymälän sekä kahvilan.
“Rakennus on todella tyylikäs ja kaunis, se edustaa ulkonäöllään hyvin Korkeasaarta”, kiteyttää hankkeen rakennuttajainsinööri Riitta Pirilä Bradolta.
Rakennus toteutettiin poikkeukselliseen ympäristöön: se on osittain louhittu kallion sisään, ja saaren puoleinen seinä on luonnollista kalliopintaa. Rakennusta täydentää ruohokatto sekä puupaanuilla koristeltu julkisivu sekä sisäkatto.
Brado tuli mukaan hankkeeseen kesällä 2022, hankesuunnitelman valmistuttua. Rakennustyöt käynnistyivät vuonna 2024 ja rakennus luovutettiin lokakuussa 2025.
Korkeat laatustandardit ohjasivat suunnittelua ja toteutusta
“Hankesuunnitelmassa hankkeelle oli asetettu korkeat arkkitehtoniset vaatimukset. Siinä edellytettiin myös energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja”, Pirilä kuvailee hankkeen vaatimuksia. Lisäksi rakennukseen toteutettiin monia ainutlaatuisia rakenneratkaisuja, joita ei ole aiemmin Suomessa tehty, Pirilä korostaa: “Tämä oli monessa suhteessa pilottityötä.”
Rakennuksen suunnittelua ja materiaalivalintoja on tehty käyttäjälähtöisesti: Sisustussuunnittelija laati tilojen ilmeestä ja värimaailmasta konseptivaihtoehtoja, joista käyttäjät valitsivat itselleen mieluisimman vaihtoehdon yhteiseen jatkosuunnitteluun. Tilaaja ja käyttäjät pääsivät vaikuttamaan esimerkiksi rakennuksen tilojen visuaaliseen ilmeeseen, värimaailmaan, kalusteisiin, valaistukseen sekä myymälän tavaroiden esillepanoon. Valituissa materiaaleissa korostuvat puu ja ekologiset valinnat.
Korkeasaaren eläintarhan kävijämäärät ovat merkittäviä, joten tilojen toimivuus ja rakennuksen toiminnallinen laatutaso tuli varmistaa niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessa. Pääsisäänkäyntirakennuksen sekä Mischan ja Maschan aukion toimivuus varmistettiin simuloimalla kävijöiden suurimmat ruuhkahuiput. Koska rakenteet altistuvat kovalle kulutukselle, tuli jokainen ratkaisu huomioida myös kestävyyden näkökulmasta:
“Toteutuksessa oli tärkeää varmistaa, että rakenteet ja tehdyt ratkaisut kestävät pitkään”, korostaa työmaavalvonnasta vastannut Bradon projektipäällikkö Markku Posio.
Valvonta ja yhteistyön varmistaminen merkittävässä roolissa
Pirilä ja Posio korostavat, että erittäin hyvä yhteistyö tilaajaorganisaation henkilöiden kanssa oli hankkeen läpiviennin ja onnistumisen kannalta merkittävässä roolissa. Lisäksi hankkeessa oli mukana useita osapuolia, joten yhteistyön merkitys korostui eri vaiheissa – Pirilä kehuu muun muassa arkkitehti Mikko Liskin kanssa joustavasti sujunutta työskentelyä, kun alkuperäistä suunnitelmaa jouduttiin muokkaamaan:
“Alkuperäistä hankesuunnitelmaa muutettiin takaseinän korkeuden osalta. Siinä takaseinän oli tarkoitus toimia myös aitana, mutta rakennuksen takana oleva kallio ja sieltä avautuvat merinäkymät haluttiin säilyttää. Korkea seinä olisi peittänyt näkymän, ja lisäksi sen toteutus olisi ollut kallis. Kävimme arkkitehdin kanssa yhdessä läpi eri vaihtoehtoja ja päädyimme ratkaisuun, joka palveli kokonaisuutta paremmin.”
Hanke edellytti saumatonta työskentelyä tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijan välillä, erityisesti uusien ratkaisujen osalta. Vaikka näkemyseroja ilmeni, niitä sovitettiin yhteen aktiivisella vuoropuhelulla, jotta löydettiin kaikkia tyydyttävät ratkaisut.
Posion mukaan hankkeen onnistumisen kannalta keskeistä oli suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden näkemysten yhteensovittaminen. Tätä tuettiin katselmuksilla, joissa ratkaisumalleja käytiin läpi ja tarkennettiin tarpeen mukaan, jotta lopputulos vastasi arkkitehdin alkuperäistä visiota.
Lisäksi tiedonkulun varmistaminen laajassa toimijaverkostossa oli tärkeä osa työtä – jokaisen osapuolen tuli tietää, mitä tehdä.
“Tässä projektissa korostui oman valvontatyön merkitys ja tärkeys”, Posio toteaa. “Koska rakennus sisälsi monia täysin uudenlaisia ratkaisuja, vaadittiin selvitystyötä, miten ne voidaan toteuttaa. Monien yksityiskohtien kohdalla kartoitettiin eri ratkaisuvaihtoehtoja.”
Monen eri osa alueen yhteensovittaminen vaati selkeää johtamista
Hanke edellytti jatkuvaa koordinointia ja eri osa-alueiden yhteensovittamista. Korkeasaari oli yleisölle avoinna koko hankkeen ajan, sekä vieressä oli käynnissä Kruunusillat-työmaa, kuten Hellström nostaa esille:
”Hankkeen aikana minut yllätti, kuinka paljon ratkaistavia asioita oli vielä senkin jälkeen, kun suunnitelmat oli tehty. Rakennus ja sen sijainti toivat mukanaan monia haasteita, ja lisäksi kahta työmaata piti sovittaa yhteen samanaikaisesti. Brado hoiti nämä tilanteet onnistuneesti.”
Posio korostaa, että kahden mittavan hankkeen samanaikainen toteutus samalla alueella edellytti tiivistä vuoropuhelua toimijoiden kesken: “Meidän tuli pitää huoli siitä, että molemmat työmaat pääsivät etenemään omien aikataulujensa mukaisesti. Vaikka Kruunusillat oli laajuudeltaan isompi projekti, varmistimme, että emme niin sanotusti jää sen jalkoihin.”
Lopputulos vastasi odotuksia – ja pysyi budjetissa
Valmistunut rakennus vastaa tilaajan tavoitteita sekä toiminnallisesti että arkkitehtonisesti.
“Suurin onnistuminen on, että rakennus näyttää siltä kuin havainnekuvissa. Olemme tyytyväisiä lopputulokseen, ja projekti pysyi myös budjetissa”, Hellström kiittelee.
Korkeasaaren uusi pääsisäänkäynti on esimerkki hankkeesta, jossa vaativa ympäristö, korkeat laatuvaatimukset ja poikkeukselliset ratkaisut yhdistyvät onnistuneeksi ja näyttäväksi kokonaisuudeksi.
