Bradon kanssa kohti vastuullisempaa tulevaisuutta
Ilmastonmuutos ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset ovat muuttaneet yritysten ja organisaatioiden toimintaympäristöä pysyvästi. Kuluttajat, sijoittajat ja julkishallinto edellyttävät yhä avoimempaa ja konkreettisempaa näyttöä ympäristövastuusta. Tässä kontekstissa organisaation hiilijalanjäljen laskenta on noussut keskeiseen rooliin. Se ei ole vain velvoite, vaan strateginen työkalu, joka auttaa tunnistamaan päästövähennysmahdollisuuksia, parantamaan mainetta ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Bradon asiantunteva hiilijalanjälkilaskenta tarjoaa luotettavan ja joustavan ratkaisun organisaatiosi ilmastovaikutusten ymmärtämiseen. Autamme navigoimaan monimutkaisessa päästölaskennassa ja luomaan selkeän pohjan vastuullisuustyölle. Haluatko ymmärtää organisaatiosi ilmastovaikutukset ja luoda pohjaa konkreettisille päästövähennyksille? Ota meihin yhteyttä ja keskustellaan, kuinka voimme auttaa yritystänne hiilijalanjäljen laskennassa.


Miksi hiilijalanjälkilaskenta on tärkeää?
Organisaation hiilijalanjäljen laskenta tarkoittaa sen toiminnasta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen arviointia yhden vuoden ajanjaksolta. Tarkoituksena on ymmärtää organisaation ilmastovaikutukset ja luoda pohjaa päästövähennysten suunnittelulle sekä mahdolliselle raportoinnille. Tämä on erityisen tärkeää julkishallinnon toimijoille, kiinteistönomistajille sekä teollisuuden ja kaupan alan yrityksille, jotka kohtaavat yhä tiukempia vaatimuksia ja odotuksia ympäristövastuun suhteen.
Hiilijalanjäljen laskenta palvelee useita keskeisiä tarkoituksia organisaatiossa:
- Vastuullisuusraportointi: Se on olennainen osa yritysten vastuullisuusraportointia, ja esimerkiksi EU:n uusi CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) laajentaa raportointivelvoitteita merkittävästi.
- Ilmastotavoitteiden asettaminen: Laskenta tarjoaa pohjan tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden asettamiselle ja niiden edistymisen seurannalle.
- Kilpailukyvyn parantaminen: Vastuullisuus on yhä tärkeämpi kilpailuetu, joka parantaa mainetta ja houkuttelee vastuullisia asiakkaita, sijoittajia ja työntekijöitä.
- Kustannussäästöt: Tunnistamalla suurimmat päästölähteet voidaan löytää keinoja energiatehokkuuden parantamiseen ja toimintakustannusten pienentämiseen.
- Riskienhallinta: Laskenta auttaa tunnistamaan ja hallitsemaan ilmastoon liittyviä riskejä, kuten tulevia hiilen hinnoittelumekanismeja tai tiukentuvaa sääntelyä.
- Asiakas- ja sidosryhmävaatimuksiin vastaaminen: Yhä useammat asiakkaat, yhteistyökumppanit ja rahoittajat edellyttävät tietoa yrityksen ympäristövaikutuksista.
- Lainsäädännöllisten velvoitteiden täyttäminen ja ilmastoselvitykset: Hiilijalanjäljen laskenta toimii pohjana lain vaatimille ilmastoselvityksille ja auttaa täyttämään muutkin säädösten asettamat raportointivelvoitteet, jotka koskevat tiettyjä toimialoja ja organisaatioita.
Hiilijalanjälkilaskennan vaiheet
Asiantuntijamme ohjaavat sinua läpi koko hiilijalanjälkilaskennan prosessin, varmistaen sen tarkkuuden ja luotettavuuden. Palvelumme on suunniteltu olemaan mahdollisimman vaivaton asiakkaalle.
1. Tavoitteiden määrittely ja laajuuden rajaus
Ensimmäisenä määritetään hiilijalanjälkilaskennan tavoitteet. Laskenta voi liittyä esimerkiksi vastuullisuusraportointiin, ilmastotavoitteisiin, asiakasvaatimuksiin tai haluun kehittää organisaation ympäristövastuullisuutta. Samalla päätetään, kattaako laskenta pelkästään organisaation oman toiminnan (päästöluokat 1 ja 2) vai myös koko arvoketjun päästöt (päästöluokka 3). Laskenta kohdistetaan tyypillisesti koko organisaation tasolle, mutta se voidaan toteuttaa myös tiettyyn projektiin tai liiketoiminta-alueeseen rajattuna. Bradon joustavan kumppanuusmallin ansiosta voimme räätälöidä laskennan juuri teidän tarpeisiinne ja tavoitteisiinne sopivaksi.
2. Standardit ja aikajakso
Määrittelyn jälkeen tehdään rajaukset laskennan laajuudesta ja valitaan sovellettava standardi. Tavallisesti käytetään kansainvälisesti tunnettua GHG Protocolia, ISO 14064 -standardia tai SBTi-viitekehystä, jos tavoitteena on määritellä tieteeseen perustuvia päästötavoitteita. Määritetään laskennan aikajakso, mikäli halutaan poiketa kalenterivuoden laskennasta. Samalla määritetään myös mitä toimintoja tai organisaation osia laskenta sisältää. Tämä vaihe on kriittinen, jotta hiilijalanjäljen laskenta tuottaa vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa. Asiantuntijamme auttavat valitsemaan organisaatiollenne parhaiten soveltuvan standardin ja tekemään selkeät rajaukset.
3. Tietojen kerääminen ja luokittelu
Laskentaa varten kerätään kulutustiedot vuoden ajalta eri päästölähteistä. Tiedot jaotellaan kolmeen pääluokkaan:
- Päästöluokka 1: Kattaa suorat päästöt, kuten polttoaineiden kulutuksen omissa ajoneuvoissa tai organisaation energiantuotannon omissa kiinteistöissä. Nämä ovat päästöjä, jotka ovat suoraan organisaation hallinnassa.
- Päästöluokka 2: Sisältää epäsuorat päästöt ostetun energian käytöstä, kuten sähkön, viilennyksen ja lämmön. Vaikka päästöt syntyvät muualla, ne ovat seurausta organisaation energiankulutuksesta.
- Päästöluokka 3: Käsittää muut epäsuorat päästöt, kuten materiaalien ja palvelujen hankinnat, logistiikan, työmatkat, jätehuollon ja investoinnit. Tämä luokka on usein laajin ja haastavin kerätä, mutta se antaa kokonaisvaltaisimman kuvan organisaation hiilijalanjäljestä koko arvoketjussa.
Asiantuntijamme auttavat tunnistamaan tarvittavat tiedot ja ohjaavat tehokkaassa tiedonkeruussa, minimoiden oman työpanoksenne.
4. Päästöjen laskenta
Päästölaskenta tehdään kertomalla kerätyt kulutusmäärät luotettavilla päästökertoimilla. Esimerkiksi sähkönkulutus kerrotaan sähkön päästökertoimella. Laskennassa käytetään usein Motivan, Defran, Ecoinventin tai muiden tietokantojen tarjoamia kertoimia. Me varmistamme, että käytetyt kertoimet ovat ajantasaisia, luotettavia ja standardien mukaisia. Laskennan lopputuloksena saadaan kokonaispäästömäärä, joka ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e) vuoden ajalta. Tämä antaa selkeän ja vertailukelpoisen luvun organisaation ilmastovaikutuksista.
5. Tulosten raportointi ja analysointi
Laskennan tulokset raportoidaan selkeästi, ja päästöjen jakautuminen eri osa-alueisiin analysoidaan. Tämän avulla tunnistetaan suurimmat päästölähteet sekä mahdolliset vähennystoimet. Raportti toimii usein pohjana viestinnälle, asiakasvaatimuksille, vastuullisuusraportoinnille tai strategiatyölle. Bradon laatima raportti on ymmärrettävä ja toimii erinomaisena työkaluna sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Se auttaa organisaatiota ymmärtämään, mistä hiilijalanjälki koostuu ja mihin toimenpiteisiin kannattaa keskittyä.
6. Toimenpidesuunnitelma ja jatkuva kehitys
Lopuksi laaditaan suunnitelma päästövähennystoimista ja määritellään tarvittaessa päästövähennystavoitteet tuleville vuosille. Hiilijalanjäljen laskenta toistetaan vuosittain, jotta voidaan seurata kehitystä ja arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta. Säännöllinen laskenta tukee pitkäjänteistä vastuullisuustyötä ja mahdollistaa tiedolla johtamisen ilmastovaikutusten osalta.
Autamme teitä luomaan realistisen ja vaikuttavan toimintasuunnitelman, joka vie organisaatiotanne kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tämä jatkuva prosessi on avainasemassa tunnistettavuuden kasvattamisessa ja uusien asiakkaiden hankinnassa, sillä vastuullisuus on yhä tärkeämpi kilpailuetu.
Brado Oy – luotettava kumppanisi hiilijalanjäljen laskennassa
Brado Oy on kokenut ja joustava kumppani, joka auttaa organisaatiotasi hiilijalanjäljen laskennassa ja vastuullisuustyössä. Toimimme laajasti Pirkanmaan, Keski-Suomen, Uudenmaan ja Savon alueilla, tarjoten asiantuntemusta julkishallinnolle, kiinteistönomistajille, rakennuttajille sekä teollisuuden ja kaupan alalle. Korkea asiakastyytyväisyytemme ja kumppanuusmallimme takaavat sujuvan ja tuloksellisen yhteistyön.
Haluatko aloittaa matkan kohti vastuullisempaa ja ilmastotietoisempaa toimintaa? Autamme hiilijalanjälkilaskennan kaikissa vaiheissa ja luomme pohjan organisaatiosi kestävälle kehitykselle.

Usein kysytyt kysymykset hiilijalanjälkilaskennasta
Mitä hyötyä hiilijalanjäljen laskennasta on organisaatiolle?
Hiilijalanjäljen laskenta auttaa organisaatiota ymmärtämään ilmastovaikutuksensa, tunnistamaan suurimmat päästölähteet ja löytämään keinoja päästöjen vähentämiseen. Se parantaa organisaation mainetta, vastaa sidosryhmien (asiakkaat, sijoittajat, viranomaiset) kasvaviin vastuullisuusvaatimuksiin ja voi johtaa kustannussäästöihin. Lisäksi se on tärkeä osa vastuullisuusraportointia ja auttaa strategisessa päätöksenteossa.
Mitä eroa on päästöluokilla 1, 2 ja 3?
Päästöluokka 1 (Scope 1) kattaa organisaation suorat päästöt omasta toiminnasta, kuten polttoaineiden kulutuksen omissa ajoneuvoissa tai omissa kiinteistöissä tapahtuvasta energiantuotannosta. Päästöluokka 2 (Scope 2) sisältää epäsuorat päästöt ostetusta energiasta, kuten sähköstä, lämmöstä ja jäähdytyksestä. Päästöluokka 3 (Scope 3) käsittää kaikki muut epäsuorat päästöt organisaation arvoketjussa, kuten hankittujen materiaalien ja palvelujen päästöt, logistiikan, työmatkat, jätehuollon ja investoinnit. Kattavin hiilijalanjäljen laskenta sisältää kaikki kolme luokkaa.
Kuinka usein hiilijalanjäljen laskenta tulisi tehdä?
Hiilijalanjäljen laskenta on suositeltavaa toistaa vuosittain. Säännöllinen laskenta mahdollistaa kehityksen seurannan, päästövähennystoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin ja auttaa asettamaan realistisia tavoitteita. Se tukee myös pitkäjänteistä vastuullisuustyötä ja jatkuvaa parantamista.
Miksi valita Brado hiilijalanjälkilaskennan kumppaniksi?
Brado tarjoaa joustavan ja asiakaslähtöisen palvelun hiilijalanjäljen laskentaan. Korkea asiakastyytyväisyytemme ja kumppanuusmallimme takaavat, että saat luotettavaa ja asiantuntevaa apua prosessin joka vaiheessa. Olemme kokeneita eri toimialojen vaatimuksissa ja autamme sinua saavuttamaan vastuullisuustavoitteesi tehokkaasti ja uskottavasti.
Mitä standardeja hiilijalanjäljen laskennassa käytetään?
Yleisimpiä ja tunnustetuimpia standardeja ovat GHG Protocol (Greenhouse Gas Protocol), joka on laajasti käytetty kansainvälinen standardi, sekä ISO 14064 -standardisarja. Jos tavoitteena on asettaa tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita, käytetään usein SBTi-viitekehystä (Science Based Targets initiative).






