Kun kiinteistön kuntoarviossa tai käytön aikana muutoin on havaitaan rakenneosia, jotka vaativat kunnostamista tai niiden kuntoa on syytä selvittää tarkemmin rakenteisiin menevin menetelmin, on tarpeen toteuttaa kuntotutkimus.
Kun kuntoarvio vastaa kiinteistönomistajalle kysymykseen mitä on tarpeen tehdä, vastaa hyvin toteutettu kuntotutkimus kysymykseen, miten toimenpide on tehtävä. Kuntotutkimuksesta saadaan siis selkeä tieto siitä, mikä rakenteen todellinen kunto on ja mitä toimenpiteitä luotettava korjaaminen edellyttää.
Kuntoarvio on pohja kuntotutkimukselle
Kuntotutkimus on aina luonnollinen jatkotoimenpide kuntoarviolle, kun on havaittu selvitystarvetta. Kuntotutkimuksissa on usein samoja elementtejä kuin sisäilmatutkimuksissa, mutta kuntotutkimuksen lähtökohtana ei ole ainoastaan sisäilmahaitan aiheuttajan selvittäminen, vaan enemmin rakenteiden kunnon ja korjaustarpeen tarkempi arviointi. Kuntotutkimuksia voidaan tehdä erilaisten saneerausten lähtötietojen tarkentamiseksi tai tiettyjen rakenteiden kunnon varmistamiseksi.
Yleisiä kuntotutkimuksia ovat muun muassa parveke- ja julkisivujen tutkimukset, valesokkelirakenteiden kuntotutkimus sekä kantavan betonirungon lujuusmääritykset. Kuntotutkimuksissa tulee usein myös varmistettua rakenteiden mahdollisia vaurioita, joilla voi olla vaikutusta sisäilman laatuun.
Kuntotutkimukset vaativat usein rakenteiden avaamista, vaikka rinnalla käytetään paljon myös rakenteeseen menemättömiä menetelmiä (NDT -menetelmät = Nondestructive testing). Kuntotutkimuksen menetelmät valitaan aina tutkittavan kohteen ja siitä tarvittavien tietojen mukaisesti. Esimerkiksi betonirakenteissa tehdään usein näytteenottoa puristus- ja vetolujuuksien määrittämiseksi ja samalla kartoitetaan teräkset joko peitepaksuuden mittalaitteella tai rakenneskannerilla, jotka ovat NDT -menetelmiä.
Kuntotutkimus aina kohdekohtaisesti
Kuntotutkimukset ovat aina kohdekohtaisesti suunniteltavia. Kuntotutkimuksien toteuttaminen vaatii kohteen vanhoihin suunnitelmiin perehtymistä, mikäli suunnitelmat ovat käytettävissä. Usein kohteista ei kuitenkaan ole olemassa vanhoja suunnitelmia tai suunnitelmat eivät ole ajan tasalla. Tällaisessa tilanteessa tutkimus suunnitellaan kohteella tehtävien havaintojen perusteella. Tutkimussuunnitelma pyritään aina muodostamaan siten, että tutkimuksesta saatava tulos antaa yksiselitteiset lähtötiedot rakenteen kunnosta. Koska suunnitelmista ja kohteella tehdyistä ennakkohavainnoista huolimatta rakennetta avattaessa voi tulla vastaan yllättäviä ratkaisua, joudutaan suunnitelmaa joskus muokkaamaan tutkimuksen yhteydessä tai sopimaan jatkoselvityksistä erikseen.
Kuntotutkimuksiin liittyy myös paljon erilaisia laboratoriotestejä näytteille. Kaikki analyysit teetetään aina laboratoriossa, jolla on akkreditointi vaaditun testauksen suorittamiseen, jotta saatuun tulokseen voidaan luottaa. Laboratoriossa tehtävät testaukset voivat liittyä esimerkiksi betonin lujuuteen tai sen kemiallisiin ominaisuuksiin tai maa-aineksen kapillaarisuuteen. Testaukset voivat lisäksi olla rakennusmateriaalien mikrobianalyyseja tai VOC -yhdisteiden määrityksiä, jos kohteessa halutaan samalla varmistaa rakenteiden terveys.
Tilaa kuntotutkimsu Bradolta
Ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos kuntotutkimusten palvelut herättävät kysymyksiä. Teemme mielellämme tarpeisiinne räätälöityjä ratkaisuesityksiä.
