Työmaan puhtaudenhallinta

Puhdas kiinteistö on perusta hyvälle (työ)terveydelle

Miksi tarvitaan työmaan puhtaudenhallintaa ja mihin sillä vaikutetaan? 

Sanonta ”puhtaus on puoli ruokaa” liittynee ruuanvalmistukseen, mutta se pätee myös kiinteistöjen puhtauteen hyvin pitkälti. Kiinteistöihin liittyvä puhtaudenhallinta jakautuu rakennustyön aikaiseen puhtaudenhallintaan ja kiinteistön käytönaikaiseen ylläpitosiivouksen puhtaudenhallintaan. Puhtaudenhallinta kuuluu oleellisena osana Bradon Terve Talo -toimeksiantojamme, joissa P1-puhtaudenhallinta on aina osa Terve Talo -rakentamista. 

Puhtaudenhallinnan näkökulmasta rakennustyömaan yleiset ongelmakohdat kiteytyvät usein rakennustöiden vaiheiden aikataulutukseen, päätoteuttajan P1-puhtaudenhallinnan osaamistasoon ja rakennusteknisten töiden valmiusasteeseen toimintakoe vaiheessa. Päätoteuttajan osaaminen voi ontua esimerkiksi omavalvonnassa, ylläpitosiivouksessa, jätelogistiikassa tai aliurakoitsijoiden P1-puhtaudenhallinnan osaamisessa ja perehdytyksessä. Työmaan työnjohdon tai päätoteuttajan asenteella on suuri vaikutus P1-puhtaudenhallinnan toteutukseen. Sellaisissakin tapauksissa, joissa päätoteuttajalta puuttuu P1-puhtaudenhallinnan toteutuksen kokemus, korjataan se usein tiiviillä yhteistyöllä puhtaudenhallinnan asiantuntijan kanssa ja oikeanlaisella asennoitumisella P1-puhtaudenhallinnan toimenpiteisiin. P1-puhtaudenhallinnan menettelytavat ovat kustannustehokkaita ja helppoja toimintatapoja, jotka vaativat vain oikeanlaista asennetta ja kiinnostusta oman työn kehittämiseen.

Työhygienia ja -terveys varmistetaan puhtaudenhallinnalla

Rakennushankkeen oikeanlaisella puhtaudenhallinnalla varmistetaan ja ylläpidetään rakennusammattilaisten työhygieniaa sekä tulevien käyttäjien (työ)terveyttä. Rakentamisen aikaisesta puhtaudenhallinnan palveluista hyötyvät työmaan henkilöstö ja kiinteistön loppukäyttäjät, koska tehokkailla puhtaudenhallinnan keinoilla voidaan vähentää valmiin kiinteistön sisäilman epäpuhtauksien määrää. Asiakkainamme ovat pääsääntöisesti erikokoiset kunnat, kaupungit ja seurakunnat, nk. julkinen toimintakenttä. Bradolla on erittäin ammattitaitoinen ote kokonaisvaltaisesta kiinteistöjen puhtaudenhallinnasta ja -arvioinnista. Puhtaudenhallinnan palvelut räätälöidään tilaajan kanssa yhteistyössä kohteelle sopivaksi kokonaisuudeksi.

Rakennustyömaiden puhtausluokaksi on nykyisin vakiintunut P1. P1-puhtaudenhallinta määrittelee työmaan rakennustapaa, jolla voidaan varmistaa turvalliset rakentamisen olosuhteet, rakennuksen sujuva käyttöönotto sekä valmiin rakennuksen sisäilman olosuhteet. Rakennuksen tavoiteltava sisäilmaluokka määritellään yleensä hankesuunnitelmassa. Sisäilmastoluokituksen 2018 mukaisissa sisäilmaluokissa S1 ja S2 edellytetään aina rakennustyön P1-puhtausluokan mukaista puhtaudenhallintaa. 

Puhtaudenhallinnan vaatimukset eivät normaalitilanteessa aiheuta hankkeelle lisäkustannuksia, kun työskentely suunnitellaan ja työvaiheet aikataulutetaan oikeaoppisesti. Laadukas puhtaudenhallinta työmaalla on toteutettavissa pienillä toiminnan muutoksilla. Bradolla on monivuotinen kokemus työmaan puhtaudenhallinnasta, jolloin erilaisia ratkaisuja ja toimintatapoja on kehitetty useammanlaisia. Bradolla on myös tarjota koulutuksia työmaan puhtaudenhallintaan, työskentelytapojen kehittämiseen sekä työmaalla tarvittavien suunnitelmien päivittämiseen.

P1-puhtaudenhallintaa voidaan hyödyntää myös kohteissa, joissa sisäilmalle ei ole määritelty sisäilmaluokkaa. P1-tasoinen puhtaudenhallinta voidaan kiinnittää rakennushankkeen vaatimuksiksi tarjousvaiheen jälkeenkin, mutta yleensä silloin aiheutuu lisäkustannuksia päätoteuttajan omavalvonnan kautta.

Laaja kokemus erilaisten työmaiden puhtaudenhallinnasta

Bradolla on kokemusta kaiken tasoisista työmaan puhtaudenhallinnan kohteista, aina pienistä tilamuutoksista laajoihin sairaalatyömaihin. Suurimpia  puhtaudenhallinnan kohteitamme ovat syksyllä 2020 valmistunut Keski-Suomen uusi sairaala Nova, sekä parhaillaan työn alla oleva Lapin keskussairaalan laajennus- ja uudisrakennushanke. Meille kohteen koolla ei ole merkitystä, sillä hoidamme kaikki toimeksiannot samalla ammattitaidolla. Haasteellisimpia töitä ovat usein käyttäjien normaalissa toimintaympäristössä tehtävien korjaustöiden puhtaudenhallinta. 

Rakennustyömailla on havahduttu siihen, että alalla työskentelevien terveyteen vaikuttaa haitallisesti hengitysilman epäpuhtaudet. Rakentamiskulttuuri ja työturvallisuus on kehittynyt vuosikymmenten aikana suurin harppauksin. Rakentamisen aikana toteutetuilla toimenpiteillä voidaan vaikuttaa sekä rakentamisesta vastaavan henkilöstön että kiinteistön käyttäjäorganisaation työterveyteen. Kiinteistöjen rakenteisiin jätetyn pölyn on havaittu aiheuttavan tilojen sisäilman laadun heikentymistä ja käyttäjien oireilua. 

Työterveyteen kohdistuva lainsäädäntö perustuu haitalliseksi tunnettuun pitoisuuteen (HTP-arvoon). Työmaiden puhtaudenhallinta koskettaa noin 20 % työikäisistä. Tilaston valossa on kyse suuresta ryhmästä työikäisiä. Rakentamisen aikana syntyy erilaisia terveydelle haitallisiksi luokiteltuja epäpuhtauksia kuten pölyjä ja hajuja. Epäpuhtauksien haitallisia vaikutuksia ehkäistään mm. tehokkaalla rakennustyömaan pölyn- ja puhtaudenhallinnalla, työmestoja eristämällä sekä henkilökohtaisella suojautumisella. Varsinkin kvartsi- ja puupöly on nostettu aluehallintovirastojen valvontakohteeksi työterveyteen liittyvän lainsäädäntöuudistukseen liittyen. Bradolla on tarjota myös jatkuvatoimisia, automaattisia mittauspalveluita työmaiden olosuhteiden hallinnan valvontaan.

Rakennustyön valvojan apukätenä puhtaudenhallinnan varmistamiseksi

Puhtaudenhallinnan asiantuntija toimii rakennustyön valvojan apukätenä valvoen P1-puhtaudenhallinnan toteutumista. Puhtaudenhallinnan asiantuntija huolehtii kokonaisvaltaisesti rakennushankkeeseen liittyvistä seikoista, jotka vaikuttavat rakenteilla olevan kiinteistön puhtaustasoon tavalla tai toisella. Jotta puhtaudenhallinnassa onnistutaan, haittaamatta muuta rakentamisen laadunhallintaa, on sen toimenpiteet toteutettava rakentamisen aikana yhteistyössä päätoteuttajan, valvojien ja kosteudenhallintakoordinaattorin kanssa. Puhtaudenhallinnan toteuttaminen ja puhtaudenhallintaan valitut toimintatavat eivät saa vaikeuttaa valvojien ja kosteudenhallintakoordinaattorin työtä eikä kohteen yleistä edistymistä.

Hankesuunnittelun mukaiset tavoitteet ohjaavat rakennusaikaista puhtaustasoa esim. Sisäilmastoluokitus 2018 avulla. Asiantuntijan tarkoituksena on varmistaa ja dokumentoida rakennustyömaan puhtauden- ja pölynhallinnan toimintaa. Suunnittelussa pystytään vaikuttamaan puhtaudenhallinnan onnistumiseen muun muassa talotekniikan sijoittelulla sekä tilojen siivottavuuden varmistamisella. Molemmat edellä kuvatut seikat vaikuttavat kiinteistön ylläpidon vaatimiin toimenpiteisiin ja kustannuksiin.

Kiinteistön loppusiivous

P1-puhtaudenhallintaan kuuluu oleellisena osana kiinteistön loppusiivous, jossa objektiivisuuden takaamiseksi voidaan käyttää mittalaitteita. Loppusiivous tarkastetaan P1-puhtaudenhallinnan puhtaustason raja-arvojen ja määritetyn laajuuden mukaisesti. Rakennuksen loppusiivous toteutetaan pääsääntöisesti rakentamisen vaiheistuksen mukaisesti aikataulutettuna. Rakentamisen aikana P1-olosuhteet eivät aina toteudu, jonka vuoksi epäpuhtauksia kulkeutuu niille kuulumattomille alueille. Rakennustyömaan puutteellinen puhtauden- tai pölynhallinta voi aiheuttaa pahimmillaan laajan pölyvahingon, jota joudutaan kartoittamaan pölyvahinkojen korjaamiseksi ja epäpuhtauksien sisäilmavaikutusten vähentämiseksi. 

P1-puhtaudenhallintaan kuuluu myös piiloon jäävien rakenteiden, kuten erilaisten koteloiden ja kuilujen sekä ilmanvaihtojärjestelmän puhtaustason tarkastus. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaustarkastuksella todetaan järjestelmän puhtaustaso ennen toimintakokeita, ja jonka perusteella puhdistetaan mahdolliset poikkeamat sekä varmistetaan valmiin rakennuksen hyvätasoinen sisäilma. 

P1-rakentamisen periaatteena on, että pölyä aiheuttavat rakennustyöt olisivat valmiit ennen tekniikan toimintatarkastuksia. Puhtaudenhallintaan kuuluvien puhtaustarkastusten ongelmakohtana on kuitenkin usein keskeneräiset rakennustekniset työt, kuten läpivientien tiivistykset tai tekniikkaeristeiden viimeistelyteippaukset. Edellä mainitut seikat vaikuttavat tilojen puhtaustasoon sekä pahimmillaan valmiin kiinteistön sisäilmastoon. Viimeistelytöiden puhtaudenhallintaa on johdettava määrätietoisesti, etteivät toiminnan testausten jälkeen tehtävät viimeistelytyöt, ja mahdollisesti puutteellinen pölynhallinta, aiheuta puhtaustasoon poikkeamaa tai laajempaa pölyvahinkoa kiinteistöön. 

Raportointi

Bradon henkilöstöllä on käytössään sovellus, jonka kautta puhtaudenhallinnan osa-alueiden tarkastusraportit tehdään suoraan kohteella. Sovelluksen kautta puhtaudenhallinnan raportit on mahdollista lähettää sähköisessä muodossa tilaajan osoittamille tahoille. Päätoteuttajalla on poikkeamatiedot heti tarkastuksen jälkeen käytössään, mikä nopeuttaa korjaavien toimenpiteiden aloittamisessa työmaalla. Parhaimmillaan raportit ovat päätoteuttajan käytössä välittömästi tarkastuksen jälkeen, mutta pääsääntöisesti lopullinen raportti tehdään viikon sisällä tarkastuksesta. Raportti sisältää tarvittavat liitteet merkintöineen havaintojen kohdentamiseksi.

Puhtaudenhallinnan onnistuminen on asennekysymys. 

Työmaan puhtaudenhallinnan vastuuhenkilönä toimii projektipäällikkö Terhi Mikkilä. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, terhi.mikkila@brado.fi, jos puhtaudenhallinnan aiheet herättävät kysymyksiä. Teemme mielellämme tarpeisiinne räätälöityjä ratkaisuesityksiä.

Terhi Mikkilä

Terhi Mikkilä

Projektipäällikkö

040 845 0296
terhi.mikkila@brado.fi

AA luottoluokitus

Brado Oy

Toimisto / vaihde 050 356 9452
toimisto@brado.fi
Arkisin 08:00 – 15:00

Y-tunnus 2728306-3

Keski-Suomi

Laukaantie 4, 40320 Jyväskylä
040 741 2544
juha.martikainen@brado.fi

Savo ja Karjala

Porrassalmenkatu 36, 50100 Mikkeli
050 505 9535
jussi.turunen@brado.fi

Pirkanmaa

Rautatienkatu 21 B, 33100 Tampere
050 439 1687
veli-matti.hokkanen@brado.fi

Brado somessa

facebook linkedin podcast

Copyright © 2022 Brado Oy
Lähetä yhteydenottopyyntö