Altistutko Radonille työpaikalla tai kotona? Mitä Radon on ja kuinka sitä mitataan?
Radon on hajuton, mauton ja väritön kaasu, joka on radioaktiivinen kaasu. Radonia esiintyy kaikissa rakennuksissa jossain määrin sisäilmassa. Radon kulkeutuu sisäilmaan maaperästä, yleensä epätiiviiden läpivientien ja rakenneliitosten kautta. Pitkäaikainen altistuminen Radonille lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Koska radonin aistimiseksi ei ole olemassa mitään keinoa, on ainoa luotettava tapa radonin määrittämiseen sisätiloissa tehtävä radonmittaus.
Työpaikoilla tehtävät lakisääteiset radonmittaukset
Lakisääteisesti radonpitoisuudet on mitattava työpaikoilta ja julkisista tiloista, jotka ovat maakosketuksissa. Maakosketuksella tarkoitetaan maanalaisia, tai osittain maanalaisia, sekä maanalaisen kerroksen päällä tai maan pinnalla sijaitsevan kerroksen tiloja. Jos vuosittainen työskentelyaika tiloissa ylittää 20 tuntia, on radonmittaus tehtävä.
Mittaus lämmityskauden aikana
Radonmittaukset tehdään lämmityskaudella, eli 01.09. – 31.05. välisenä aikana. Suositeltava mittausväli työtiloissa on 10 vuotta, vaikka radonille asetetut viitearvot eivät edellisessä mittauksessa olisikaan ylittyneet. Sisäilman pitoisuuksien mittaamiseen käytetään pitkäaikaista mittausta, jonka jälkeen voidaan tehdä täsmentävä mittaus, mikäli viitearvot ylittyvät. Radonmittausten toimenpiderajana on 300 Bq/m3. Radonmittausten uusiminen vuosittain perustuu siihen, että rakenteet elävät ja sitä myöten rakenteisiin voi muodostua ilmavuotoreittejä. Lisäksi maaperästä nousevan radonin pitoisuus vaihtelee. Tämän vuoksi radonmittaus on tehtävä useamman kerran rakennuksen elinkaaren aikana.
Radonmittausvelvoitteista on määritetty velvoitealueet
Säteilyturvakeskus (STUK) on määritellyt velvoitealueet, joilla sijaitsevilla työpaikoilla on radonmittausvelvoite. Kunnat ja postinumeroalueet, joita velvoite koskee, voi tarkastaa STUKin sivuilta julkaisusta Kunnat ja postinumeroalueet, joissa on työpaikkojen radonmittausvelvollisuus
Näillä alueilla on myös voimassa ohjeistus asuinrakennusten toteuttamisesta siten, että radonin kulkeutuminen sisäilmaan on estetty erityisrakentein, joko tiivistämällä alapohjan liittymärakenteita tai korkeimman radon pitoisuuden alueilla erillisiä radon poistoon tarkoitettuja puhaltimia käyttäen. Mikäli asuinrakennus sijaitsee mittausvelvollisuusalueella, eikä ole varmuutta, miten radoniin liittyvät rakenteet on tehty, on suositeltavaa teettää radonmittaus asuintiloissa.
STUKin hyväksymä aktiivimittalaite tai näytteenottopurkki
Radonmittauksessa voidaan käyttää joko STUKilta tilattavia näytteenottopurkkeja, jotka sijoitetaan passiivisina keräiminä mitattaviin tiloihin kolmen kuukauden ajaksi. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää STUKin hyväksymää, kalibroitua aktiivimittalaitetta, jolla mittausjakso on kaksi viikkoa. Molemmat radonimittaustavat ovat hyväksyttyjä menetelmiä altistusolosuhteen arvioimiseen. Brado on hyväksyttänyt käyttämänsä mittalaitteen STUKilla radonmittauksiin soveltuvaksi.
Ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos radonmittausten palvelut herättävät kysymyksiä. Teemme mielellämme tarpeisiinne räätälöityjä ratkaisuesityksiä.
Terhi Mikkilä
Projektipäällikkö, puhtaudenhallinta, hiilijalanjälki, kiertotalous
