Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi ihmiskunnan suurimmista ja kiireellisimmistä tehtävistä. Tulevien sukupolvien elinkelpoiset alueet uhkaavat pienentyä merkittävästi. Luonnon biodiversiteetti ja monimuotoisuus heikkenee. Mutta kaikki systeemit pyrkivät lopulta tasapainoon ja elämä maapallolla jatkunee. Mitkä elämän muodot jatkavat ja onko ihminen osa tätä kokonaisuutta?
Kasvava korjausrakentamisen tarve tuo mukanaan monia haasteita, joihin ei ole helppoja ratkaisuja. Vaatimukset energiatehokkuudelle, kiertotaloudelle ja laadulle asettavat nousujohteisia vaatimuksia korjaushankkeille. Yhä useampi rakennus tai rakennettu ympäristö alkaa myös olla rakennus- tai kulttuurihistoriallisessa mielessä säilyttämisen arvoinen tai niille muutoin haetaan suojeluarvoja.
Tätä jäin pohtimaan, kun kävin suorittamassa vanhemman rakennuttajan pätevyystentin RAPS ja siellä kysyttiin hieman samankaltainen kysymys. Pohdintani alkoi siitä, että liian usein huomaamme toimintaympäristöstämme tilanteita, joissa myötävaikutusvelvollisuudesta ei ole havaintoakaan.
Työmailla on pitkään kulkenut erilaisia tahoja, joilla on joko sopimuksen tai lain tuoma asema organisaatiossa. Tällaisia toimijoita ovat muun muassa päätoteuttaja, tilaajan asettama valvoja ja turvallisuuskoordinaattori. Nyt mukaan on tullut kosteudenhallintakoordinaattori, jonka tehtävänä on ohjata ja valvoa hankkeen kosteudenhallintaan liittyvien suunnittelu- ja urakka-ajan tehtäviä. Tärkeä tehtävä siis…
Sanonta ”puhtaus on puoli ruokaa” liittynee ruuanvalmistukseen, mutta se pätee myös kiinteistöjen puhtauteen hyvin pitkälti. Onhan puhtaudenhallinta myös osa Terve Talo -rakentamista ja hyvää sisäilmaa. Hyvällä siivouksella ja tilojen siivottavuudella parannetaan tilojen sisäilman laatua ja sisäilmaolosuhteita, ja sitä kautta edistetään henkilöiden terveyttä. Arvostakaamme siis puhtaudenhallinnan ammattilaisia, niin siivoajia kuin asiantuntijoitakin.
Omistaminen lisää tuskaa on vanha viisaus, joka olisi hyvä muistaa. Tätä tuskaa olen seurannut ja jakanut useissa eri rooleissa, muun muassa taloyhtiön hallituksen osakkaana, hallituksen jäsenenä sekä rakennuttajakonsulttina. Yleensä ammattimaiset kiinteistönomistajat, kuten kunnat, kiinteistösijoittajat ja muut vastaavat tahot ymmärtävät omistamisen tuoman vastuun ja tekevät suunnitelmallisesti töitä omistamiensa kiinteistöjen arvon säilyttämiseksi. Tällainen menettely ei kuitenkaan tunnu olevan pääasiallinen tavoite asunto-osakeyhtiöissä ja omakotitaloissa, joissa omistus on yksityishenkilöillä. Ja tämä hämmentää minua kovasti – miksi siitä todennäköisesti kalleimmasta omaisuudesta ei haluta huolehtia?
Viime aikoina olen ollut onnellisessa asemassa ja saanut kouluttaa varsin paljon asiantuntijoita ja tekijöitä erityisesti rakennushankkeiden loppusiivoukseen liittyen. Näissä koulutuksissa oppii myös itse aina uutta, sillä etäkoulutukset tuovat ihmiset helposti yhteen ympäri Suomea saman aiheen äärelle. Näin kuulen paljon erilaisista toimintatavoista liittyen puhtaudenhallintaa ja loppusiivouksiin. Ja valitettavasti joskus tieto lisää tuskaa…
Nykypäivänä juuri minkään alan toimijuutta ei voi irrottaa asiakaspalvelusta tai markkinoinnista ja tämä koskee myös rakennusalaa. Tätä silmällä pitäen, asiakaspalvelutaitojen kehittäminen on erityisen tärkeää rakennusalan ollessa monialainen asiantuntijoiden toimintakenttä: asiakaspalvelutaidot eivät sisällä ainoastaan taitoja toimia asiakkaiden kanssa, vaan sama taitokokonaisuus on hyödyksi yhteistyössä kaikkien hankeosapuolten kesken…
Onko rakentamisen laatu Suomessa heikkoa?
Yleinen julkisuudesta tuleva mielikuva rakentamisen laadusta on heikko. Rakentamisen laadusta on jokaisella oma mielikuva, joka perustuu omiin kokemuksiin sekä opittuun tietoon. Laatukäsitys on ihmisestä, koulutuksesta ja ammatillisesta asemasta riippuvainen ja jokaisella erilainen.
Rakentaminen koetaan perinteitä kunnioittavana, eli toisin sanoen konservatiivisena ja hitaasti kehittyvänä alana. Monia asioita varmasti vieläkin tehdään tietyllä tavalla, koska niin on tehty ennenkin. Eikä siinä mitään, monet käytännöt ovat toimivia. Kuitenkin julkisessa keskustelussa ja juhlapuheissa uusiutuminen, innovaatiot ja muut hienot termit pysyvät pinnalla, mutta käytännön tasolla asiat junnaavat paikallaan. Usein joutuu pohtimaan, kuka on se rohkein…
Hain vuoden 2019 aikana itselleni tavarantarkastusoikeutta Keskuskauppakamarilta. Asiakkaat olivat tähän jo useampaan otteeseen kannustaneet ja kertoneet kysyntää olevan. Hyväksyttämisprosessi meni, kuten kaikki muukin tavarantarkastukseen liittyvät menettelyt – voimassa olevan ohjesäännön mukaan. Lähetin hakemuksen liitteineen tavarantarkastuslautakunnalle ja sain kutsun tenttiin Helsinkiin.
Työhyvinvoinnista puhutaan paljon, eikä mikään ihme, sillä sen merkitys on suuri yrityksen toiminnan ja tuottavuuden kannalta. Työnantajan näkökulmasta työhyvinvointiin kannattaa panostaa, sillä se pidentää työuria, vähentää poissaoloja ja sitouttaa työntekijöitä työhön. Kaikki työhyvinvointiin panostettu aika ja kustannukset maksavat itsensä takaisin korkojen kera.
Postiosoite
Laukaantie 4
40320 Jyväskylä
Toimisto
toimisto@brado.fi
Toimistoajat arkisin 08:00 – 13:00
Y-tunnus 2728306-3