Sanonta ”puhtaus on puoli ruokaa” liittynee ruuanvalmistukseen, mutta se pätee myös kiinteistöjen puhtauteen hyvin pitkälti. Onhan puhtaudenhallinta myös osa Terve Talo -rakentamista ja hyvää sisäilmaa. Hyvällä siivouksella ja tilojen siivottavuudella parannetaan tilojen sisäilman laatua ja sisäilmaolosuhteita, ja sitä kautta edistetään henkilöiden terveyttä. Arvostakaamme siis puhtaudenhallinnan ammattilaisia, niin siivoajia kuin asiantuntijoitakin.
Omistaminen lisää tuskaa on vanha viisaus, joka olisi hyvä muistaa. Tätä tuskaa olen seurannut ja jakanut useissa eri rooleissa, muun muassa taloyhtiön hallituksen osakkaana, hallituksen jäsenenä sekä rakennuttajakonsulttina. Yleensä ammattimaiset kiinteistönomistajat, kuten kunnat, kiinteistösijoittajat ja muut vastaavat tahot ymmärtävät omistamisen tuoman vastuun ja tekevät suunnitelmallisesti töitä omistamiensa kiinteistöjen arvon säilyttämiseksi. Tällainen menettely ei kuitenkaan tunnu olevan pääasiallinen tavoite asunto-osakeyhtiöissä ja omakotitaloissa, joissa omistus on yksityishenkilöillä. Ja tämä hämmentää minua kovasti – miksi siitä todennäköisesti kalleimmasta omaisuudesta ei haluta huolehtia?
Viime aikoina olen ollut onnellisessa asemassa ja saanut kouluttaa varsin paljon asiantuntijoita ja tekijöitä erityisesti rakennushankkeiden loppusiivoukseen liittyen. Näissä koulutuksissa oppii myös itse aina uutta, sillä etäkoulutukset tuovat ihmiset helposti yhteen ympäri Suomea saman aiheen äärelle. Näin kuulen paljon erilaisista toimintatavoista liittyen puhtaudenhallintaa ja loppusiivouksiin. Ja valitettavasti joskus tieto lisää tuskaa…
Nykypäivänä juuri minkään alan toimijuutta ei voi irrottaa asiakaspalvelusta tai markkinoinnista ja tämä koskee myös rakennusalaa. Tätä silmällä pitäen, asiakaspalvelutaitojen kehittäminen on erityisen tärkeää rakennusalan ollessa monialainen asiantuntijoiden toimintakenttä: asiakaspalvelutaidot eivät sisällä ainoastaan taitoja toimia asiakkaiden kanssa, vaan sama taitokokonaisuus on hyödyksi yhteistyössä kaikkien hankeosapuolten kesken…
Onko rakentamisen laatu Suomessa heikkoa?
Yleinen julkisuudesta tuleva mielikuva rakentamisen laadusta on heikko. Rakentamisen laadusta on jokaisella oma mielikuva, joka perustuu omiin kokemuksiin sekä opittuun tietoon. Laatukäsitys on ihmisestä, koulutuksesta ja ammatillisesta asemasta riippuvainen ja jokaisella erilainen.
Rakentaminen koetaan perinteitä kunnioittavana, eli toisin sanoen konservatiivisena ja hitaasti kehittyvänä alana. Monia asioita varmasti vieläkin tehdään tietyllä tavalla, koska niin on tehty ennenkin. Eikä siinä mitään, monet käytännöt ovat toimivia. Kuitenkin julkisessa keskustelussa ja juhlapuheissa uusiutuminen, innovaatiot ja muut hienot termit pysyvät pinnalla, mutta käytännön tasolla asiat junnaavat paikallaan. Usein joutuu pohtimaan, kuka on se rohkein…
Hain vuoden 2019 aikana itselleni tavarantarkastusoikeutta Keskuskauppakamarilta. Asiakkaat olivat tähän jo useampaan otteeseen kannustaneet ja kertoneet kysyntää olevan. Hyväksyttämisprosessi meni, kuten kaikki muukin tavarantarkastukseen liittyvät menettelyt – voimassa olevan ohjesäännön mukaan. Lähetin hakemuksen liitteineen tavarantarkastuslautakunnalle ja sain kutsun tenttiin Helsinkiin.
Työhyvinvoinnista puhutaan paljon, eikä mikään ihme, sillä sen merkitys on suuri yrityksen toiminnan ja tuottavuuden kannalta. Työnantajan näkökulmasta työhyvinvointiin kannattaa panostaa, sillä se pidentää työuria, vähentää poissaoloja ja sitouttaa työntekijöitä työhön. Kaikki työhyvinvointiin panostettu aika ja kustannukset maksavat itsensä takaisin korkojen kera.
Laukaantie 4, 40320 Jyväskylä
040 741 2544
juha.martikainen@brado.fi
Porrassalmenkatu 36, 50100 Mikkeli
050 505 9535
jussi.turunen@brado.fi
Rautatienkatu 21 B, 33100 Tampere
050 439 1687
veli-matti.hokkanen@brado.fi
