Kuntoarviot

Kuntoarvio on aina pääsääntöisesti aistinvaraisesti tehtävä katselmus, jossa voidaan käyttää apuna rakenteisiin menemättömiä tarkastusmenettelyjä, kuten pintakosteudenosoitinta. Kuntoarvio perustuu Rakennustietosäätiön ohjekortteihin, joissa on määritelty tehtäväsisältö erikseen asuin- ja toimitilakiinteistöille. 

Kiinteistökierroksen, lähtötietojen ja kyselyiden perusteella kiinteistöstä muodostuu kokonaiskuva, jonka perusteella laaditaan kuntoarvioraportti. Raporttiin liitetään usein PTS -ehdotus (Pitkän Tähtäimen Suunnitelma), jossa on koottuna merkittävimmät korjaus- ja kunnossapitotarpeet ennalta sovitulle ajanjaksolle. Hyvin yleisesti PTS-ehdotus laaditaan 10 vuoden jaksolle, mutta asiakkaan pyynnöstä PTS-ehdotus voidaan tehdä esimerkiksi viidestä vuodesta 20 vuoteen pituisille jaksoille. 

Kuntoarvio kokoaan tiedot yhteen

Kuntoarviot perustuvat kohteen suunnitelma-asiakirjoihin, tiedossa olevaan korjaushistoriaan sekä kohteen käyttäjiltä saatavaan tietoon, jota kerätään ennalta asukas-/käyttäjäkyselyllä. Kysely voidaan toteuttaa joko sähköisesti tai paperisena, riippuen siitä, miten tilaaja arvioi saatavan enemmän vastauksia. Kyselyistä saatavalla tiedolla pystytään tarvittaessa kohdentamaan havainnointia tiettyihin osiin rakennusta, koska esimerkiksi asuinrakennuksissa ei normaalisti käydä kaikissa huoneistoissa, vaan otantana noin 20-40 % asunnoista, riippuen kohteesta ja sen iästä. 

Lähtötietoihin perehtymisen jälkeen kohteella suoritetaan kuntoarvion asiantuntijaryhmän katselmus. Yleensä työryhmään kuuluu kolmesta neljään eri asiantuntijaa: rakennus-, LVIA- ja sähkötekniikan asiantuntijat ja kuntoarvion koordinaattori, joka vastaa toimeksiannon kokonaisuuden hallinnasta. Usein koordinaattorina toimii rakennetekniikan asiantuntija. Kierroksella katselmoidaan yleiset tilat, kuten esimerkiksi talotekniikan tilat (lämmönjakohuone, sähköpääkeskus, telejakamo, yms.) sekä käytävät, kellarit ja muut tilat. Asuinrakennuksissa ei yleensä käydä kaikissa huoneistoissa. Toimitilakiinteistöjen kuntoarvioita tehtäessä tiloja kierretään usein laajemmin esimerkiksi toimistojen osalta. 

Kunnossapitosuunnitelma kuntoarvion pohjalta

Kaikkien lähtötietojen sekä kohteella tehtyjen havaintojen perusteella muodostettavassa kuntoarvioraportissa kuvataan rakenteet ja niistä tehdyt havainnot, sekä annetaan arvio korjaustarpeesta yleisellä tasolla. Kuntoarvion korjaus- ja kunnostustarpeista tehdään huomioiden sovittu PTS-ehdotuksen kausi, eli esimerkiksi yli 10 vuoden päässä olevista korjauksistasta ei välttämättä kirjata mitään, elleivät ne tule ajankohtaiseksi välittömästi korjauksen jälkeen. Rakenteille ja järjestelmille annetaan ohjeen mukainen kuntoluokka, joka kuvaa rakennetta kokonaisuutena, sekä antaa ohjeellista tietoa rakenteen kunnosta.

Perusteellisesti laaditun kuntoarvion pohjalta kiinteistönomistaja pystyy laatimaan KPS:n (KunnossaPitoSuunnitelman), jolla suunnitellaan tulevien korjausten investointitarpeet sekä valmistellaan mahdollisten laajempien korjausten vaatimien kuntotarkastuksien ja -tutkimuksien hankinnat.

Kuntoarvioiden vastuuhenkilönä toimii projektipäällikkö Sanna Lappi. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, sanna.lappi@brado.fi, jos kuntoarvioiden palvelut herättävät kysymyksiä. Teemme mielellämme tarpeisiinne räätälöityjä ratkaisuesityksiä.

Sanna Lappi

Sanna Lappi

Projektipäällikkö, rakennusterveys

040 749 4866
sanna.lappi@brado.fi

AA luottoluokitus

Brado Oy

Vaihde 050 356 9452
toimisto@brado.fi
Arkisin 08:00 – 15:00

Y-tunnus 2728306-3

Keski-Suomi

Laukaantie 4, 40320 Jyväskylä
040 741 2544
juha.martikainen@brado.fi

Savo ja Karjala

Porrassalmenkatu 36, 50100 Mikkeli
050 505 9535
jussi.turunen@brado.fi

Pirkanmaa

Rautatienkatu 21 B, 33100 Tampere
050 439 1687
veli-matti.hokkanen@brado.fi

Brado somessa

facebook linkedin podcast

Copyright © 2022 Brado Oy
Lähetä yhteydenottopyyntö