Hain vuoden 2019 aikana itselleni tavarantarkastusoikeutta Keskuskauppakamarilta. Asiakkaat olivat tähän jo useampaan otteeseen kannustaneet ja kertoneet kysyntää olevan. Hyväksyttämisprosessi meni, kuten kaikki muukin tavarantarkastukseen liittyvät menettelyt – voimassa olevan ohjesäännön mukaan. Lähetin hakemuksen liitteineen tavarantarkastuslautakunnalle ja sain kutsun tenttiin Helsinkiin.
Hyväksytyn tentin ja oman koulutus- ja kokemustaustan tietojen tarkennuksen jälkeen minulle ilmoitettiin, että tavarantarkastuslautakunta oli päättänyt myöntää minulle tarkastusoikeudet pätevyysalueisiin 3.3 Rakennustekniikka ja 3.6 Sisäilmaselvitykset ja rakenteiden kuntotutkimukset. Oikeudet ovat tarkastettavissa keskuskauppakamarin verkkosivuilta, osoitteessa Hae HTT tavarantarkastajia.
Mitä sitten tekee tavarantarkastaja ja miksi tavarantarkastajaa käytetään? Tavarantarkastaja toimii puolueettomana, kolmantena asiantuntijaosapuolena. Yleensä tavarantarkastaja on tarpeen tilanteissa, joissa jokin kahden tai useamman tahon keskinäinen, tekninen toimitus tai suorite on osoittautunut mahdottomaksi osapuolen kesken todeta sopimuksen mukaiseksi. Usein sopimuksen juridisiin kysymyksiin valitettavasti liittyy riitaisuutta, mutta tavarantarkastaja ei ota kantaa niihin.
Tarkastus suoritetaan aina puolueettomana, teknisenä tarkastuksena, jossa voidaan selvitellä muun muassa mahdollisia kohteen puutteita tai vaurioita ja niiden aiheuttajaa ja syytä, kohteen toiminnallisuutta tai arvoa. Tarkastuksesta luovutetaan tarkastuskertomus, jossa on todettu tarkastuksen havainnot, mutta ei oteta kantaa vastuisiin tai ohjeisteta jatkotoimenpiteitä. Usein tämä tulee yllätyksenä asiakkaille, jotka ovat odottaneet saavansa lähes oikeusistuimen tuomiokirjelmää muistuttavan asiakirjan vastuujakoineen ja euromäärineen ovat suoraan kirjattuna. Tämä on kuitenkin vastoin ohjesääntöä ja siksi kertomus ei sisällä tuomioita.
Tarkastuksen sisältö riippuu aina tarkastuksen kohteesta ja kohteessa selvitettävästä asiasta. Rakennuspuolella tavarantarkastukseen liittyy hyvin usein rakenteiden avaamista ja erilaisia näytteidenottoja. Itse olen kohteista irrottanut asioiden selvittämiseksi mm. vedeneristekappaleita mittauksiin ja eristeitä mikrobianalyysiin. Aina sen mukaan, mitä on tarve saada selville.
Olen nyt tehnyt kaksi tarkastusta itse ja luovuttanut niistä kertomukset tarkastuksen osapuolille. Tarkastukset ovat koskeneet kiinteistöjen urakkasuorituksia ja tavoitteena on ollut selvittää, onko kohteiden toteutuksessa ollut puutteita, joilla on vaikutusta rakennuksen toimivuuteen. Ainakin itse koen tämän tarkastuksissa selvittäneeni ja luovuttaneeni tarkastuksen osapuolille sellaiset tarkastuskertomukset, joissa havaitut tiedot on ilmaistu selkeästi.
Oman kokemukseni mukaan ainoa toimintatavan ero muuhun asiantuntijatoimintaani on ollut tarkastuksen raportointimalli sekä tilaisuuden koolle kutsuminen. Olen muissakin toimeksiannoissa toiminut puolueettomasti, asioita kokonaisuutena arvioiden. Sinällään tavarantarkastuskertomuksen laadinta on ollut helpompaa, koska siinä ei tarvitse antaa toimenpidesuosituksia.
Yleensä olen pyrkinyt näihin tilauksiin liittyviä epäselvyyksiä selvittämään ennalta keskustellen, koska riitaisuudet varsinkin rakennusalalla eivät ole mielestäni koskaan täysin yksiselitteisiä. Pitkistä riitatapauksista ei hyödy kukaan. Tarkastustilauksen saavuttua kuitenkin on panostettava siihen, että kertomus auttaa osapuolia ratkaisemaan tilanteen sopimalla puolueettoman tiedon pohjalta. Tämän vuoksi olisi aina parasta, jos kaikki kiistan osapuolet olisivat yhdessä tilaajana – tällöin tavarantarkastuksesta luovutettavaa kertomusta olisi kaikkien helpompi käsitellä sellaisena kuin se on: puolueettomana. Tilauksen voivat kuitenkin tehdä osapuolet yksinkin.
Tätä puolueettoman toiminnan mallia pitäisi pystyä vaatimaan muiltakin asiantuntijoilta, jotta ala ei vääristyisi. Valitettavan usein rakennusalan koulutetuista toimijoista löytyy halukkaita tuomaroimaan tapauksia. Tästä pitäisi päästä eroon kokonaisuutena. On toki totta, että vastuut on jossain vaiheessa ratkottava, mutta asiantuntijalausunnon ei pitäisi olla koskaan tuomiolauselman esitys. Yleisesti rakennusalan asiantuntijoiden toimintaa valvovaa tahoa ei vain ole olemassa; tavarantarkastajien toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastuslautakunta.
Mitä tahdon tällä kirjoituksellani sanoa? Jos teillä tulee vastaan tilanne, jossa esimerkiksi urakkasuorituksen taso aiheuttaa tavanomaista keskustelua kiivaampaa sananvaihtoa, koettakaa sopia asia osapuolten kesken. Jos suorituksessa on epäselvyyttä ja asia ei osapuolten kesken tule selväksi, niin ottakaa yhteyttä puolueettomaan, ammattitaitoiseen tavarantarkastajaan. Tällä tavoin toimintamallille on olemassa selkeät pelisäännöt.
Veli-Matti Hokkanen
toimitusjohtaja, rakennusinsinööri (ylempi AMK), HTT
