Työmailla on pitkään kulkenut erilaisia tahoja, joilla on joko sopimuksen tai lain tuoma asema organisaatiossa. Tällaisia toimijoita ovat muun muassa päätoteuttaja, tilaajan asettama valvoja ja turvallisuuskoordinaattori. Nyt mukaan on tullut kosteudenhallintakoordinaattori, jonka tehtävänä on ohjata ja valvoa hankkeen kosteudenhallintaan liittyvien suunnittelu- ja urakka-ajan tehtäviä. Tärkeä tehtävä siis.
Olen itse toiminut useissa erilaisissa hankkeissa kosteudenhallintakoordinaattorina. Useimmat näistä toimeksiannoistamme ovat olleet sellaisia, joissa toimin muissakin tehtävissä samalla, esimerkiksi rakennuttajakonsulttina tai valvojana. Useammin tulee kuitenkin vastaan toimeksiantoja, joissa koordinaattori valitaan perinteisen organisaation ulkopuolelta. Tämä on usein järkevä ratkaisu, koska tällöin koordinaattorin kokemukseen ja pätevyyteen pystytään kiinnittämään huomiota paremmin. Tästä voi kuitenkin muodostua haasteitakin.
Merkittävimmäksi haasteeksi olen itse havainnut sen, että koordinaattorin ollessa erikseen nimetty taho, ei tälle toimijalle löydy suoranaista sopimusehtojen mukaista toimivaltaa. Tilaaja on lähtökohtaisesti toimija, joka voi sopimuskumppaneitaan ohjata ja vaatia sopimuksien mukaisia toteutuksia tai vaikka muuttaa sisältöä. Samoin rakennuttajakonsultin ja valvojan vastuut, oikeudet ja tehtävät ovat niin konsulttitoiminnan kuin urakoinninkin sopimusehtojen perusteella selviä. Mutta ei kosteudenhallintakoordinaattorin. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Ei välttämättä mitään, mutta liian helposti se johtaa tilanteeseen, jossa koordinaattorilla ei ole riittäviä työkaluja toimenpiteiden ohjaamiseen.
Jos on saatava suunnittelijat päivittämään asiakirjojaan kosteusteknisesti toimivimmiksi, on koordinaattorin haettava asialle tilaajan valtuutus. Jos pitää urakoitsijoiden toimintaan puuttua voimakkaammin, esimerkiksi toistuvien puutteiden korjaamiseksi, on otettava valvoja avuksi asian edistämiseen. Eli ne sopimuksien mukaiset kumppanit, joilla on toimivalta, lopulta huolehtivat asioiden edistymisestä. Joissain tapauksissa koordinaattorille on osoitettu sopimuksiin oikeus ohjata suunnittelua ja urakointia kosteudenhallinnan osalta. Tämän sopimuskirjauksen myötä toimintaosapuolten kesken on jouhevampaa ja esimerkiksi valvoja ei joudu toimimaan erikseen äänitorvena, jos asioita halutaan edistää. Eli pienellä lisäyksellä perinteisesti käytettyihin kaupallisiin asiakirjoihin, parannetaan kosteusteknisen onnistumisen todennäköisyyttä merkittävästi. Sitten vain rakentamaan kosteusteknisesti hyviä ja toimivia kiinteistöjä.
Veli-Matti Hokkanen
Kirjoitus on julkaistu blogivieraana Asianajotoimisto Alfan talojuristien blogiin 23.08.2023, jota kirjoittavat asianajajat Tiina Koskinen-Tammi ja Leena Laurila.
