Loppusiivous – vai sittenkin alkusiivous

25.5.2022

Viime aikoina olen ollut onnellisessa asemassa ja saanut kouluttaa varsin paljon asiantuntijoita ja tekijöitä erityisesti rakennushankkeiden loppusiivoukseen liittyen. Näissä koulutuksissa oppii myös itse aina uutta, sillä etäkoulutukset tuovat ihmiset helposti yhteen ympäri Suomea saman aiheen äärelle. Näin kuulen paljon erilaisista toimintatavoista liittyen puhtaudenhallintaa ja loppusiivouksiin. Ja valitettavasti joskus tieto lisää tuskaa…

Sisäilmastoluokitus 2018 – asiakirjan mukaisen P1 puhtausluokan tarkoituksena on, että ylläpitosiivous pääsee aloittamaan työt ”puhtaalta pöydältä”, eikä tiloissa ole rakentamisesta jääneitä epäpuhtauksia. Haasteita tuntuu kuitenkin riittävän. Keskitytään nyt niihin ylläpitosiivouksen näkökulmasta.

Täytyy myöntää, että olen löytänyt itsenikin useamman kerran ihmettelemästä lattiapintojen puhtautta. Onko tälle lattialle tehty käyttöönottopuhdistus asianmukaisesti? En sentään ole löytänyt itsenäni tilanteesta, jossa käyttäjän ylläpitosiivouksesta vastaava toteaa, että lattiapinta ei ole alkujaankaan sitä, mitä suunnitelmissa on esitetty. Ylläpito-organisaatiolle saakka tätä materiaalin vaihtoa ei ole kuitenkaan tiedotettu, saati kysytty mielipidettä siitä. Mitä jos uusi lattiapintamateriaali vaatiikin erilaisia koneita puhdistukseen? Onko niille koneille edes varattu riittävästi säilytystilaa? Usein koneet ja laitteet tilataan kohteeseen jo hyvissä ajoin ennen siivouksen aloitusta.

Palataan käyttöönottopuhdistukseen. Jos lattiapinta on sitä mitä kuuluukin, miten varmistetaan, että käyttöönottopuhdistus on tehty asianmukaisesti valmistajan ohjeita noudattaen? Hyvin monen materiaalin kohdalla tämä ei selviä kuin kysymällä. Voit kyllä silmämääräisesti arvioida puhdistuksen onnistumisen, mutta se ei välttämättä kerro menetelmästä ja käytetyistä puhdistus- ja hoitoaineista. Tästä syystä loppusiivousurakoitsija on velvoitettava dokumentoimaan käyttöönottopuhdistus: menetelmät, koneet ja käytetyt aineet. Itse tarkastajana voin loppusiivouksen aikana usein todeta sentään sen, että vaaditut asiat käyttöönottosiivouksen toteutukseen kohteesta löytyy, jos en pääse itse suoritusta todistamaan. Mutta ylläpidon väki pääsee kohteeseen usein vasta sen valmistuttua, eikä tähän loppusiivousurakoitsijan toiminnan seuraamiseen ole mahdollisuutta. Jos dokumentointi puuttuu, ollaan asian suhteen vain hyvässä uskossa.

Tästä päästäänkin alalla vallitsevaan rikkinäiseen puhelimeen, josta kuulen yllättävän usein. Kohde on P1 puhtausluokan mukaan toteutettu, mikä tarkoittaa sitä, että loppuvaiheen tarkastukset on tehty. Tai pitäisi olla tehtynä, eikä ylläpito-organisaatio nyt itseasiassa ole edes ihan varma noudatettiin siellä P1 puhtausluokkaa. Jostain syystä he eivät saa minkäänlaista tietoa siitä, miten loppusiivous on onnistunut tai mitä siltä on alkujaankaan vaadittu. Kokemuksesta voin kertoa sen, että harvoin loppusiivous onnistuu niin hyvin, että siitä ei ”jää mitään kerrottavaa”. Valitettavan usein havaitaan ongelmia loppusiivouksen tasossa ainakin yhdessä pintatyypissä. Joskus ongelmat ovat jopa sellaisia, että pintaa ei enää saa siivouksen menetelmillä puhtaaksi. Erityisesti tällaisissa tapauksissa ylläpitosiivouksella tulee olla tieto edeltävistä vaiheista. Lisäksi loppusiivouksessa havaittujen puutteiden korjaus kuuluu siitä vastanneelle urakoitsijalle, ei kiinteistön ylläpitosiivoukselle. Jos tieto ei liiku, saattaa ylläpitosiivous ryhtyä tekemään sille kuulumattomia töitä puutteiden korjauksen muodossa. P1 kohteessa ei pitäisi olla tarvetta normaalioloissa ns. käyttöönottosiivoukselle tilojen osalta. Kun tähän kaikkeen sekoitetaan vielä viimeistely- ja paikkaustyöt vastaanoton jälkeen sekä käyttäjien muutto, on valmiina melkoinen keitos. Hyvän sisäilman saavuttamiseksi puhtaudenhallinnan pitäisi kulkea koko hankkeen läpi hyvin koordinoituna ja vastuut selkeästi kuvattuna kaikissa vaiheissa. Tämä toteutuu kuitenkin valitettavan harvoin ja osa P1 puhtausluokan ajatuksesta hukkuu tähän harmaaseen vaiheeseen.  

Blogin on kirjoittanut Juha Takkunen, joka on kirjoittamisen jälkeen siirtynyt muihin tehtäviin.

AA luottoluokitus

Brado Oy

Vaihde 050 356 9452
toimisto@brado.fi
Arkisin 08:00 – 15:00

Y-tunnus 2728306-3

Keski-Suomi

Laukaantie 4, 40320 Jyväskylä
040 741 2544
juha.martikainen@brado.fi

Savo ja Karjala

Porrassalmenkatu 36, 50100 Mikkeli
050 505 9535
jussi.turunen@brado.fi

Pirkanmaa

Rautatienkatu 21 B, 33100 Tampere
050 439 1687
veli-matti.hokkanen@brado.fi

Brado somessa

facebook linkedin podcast

Copyright © 2022 Brado Oy
Lähetä yhteydenottopyyntö