Kirjoitimme tämän nyt blogina julkaistavan tekstin alun perin vastauksena muun muassa Keskisuomalaisessa, Savon Sanomissa sekä Karjalaisessa maanantaina 24.03.2025 julkaistuun artikkeliin ”Talokaupasta saattaa seurata terveyden menetys ja taloudellinen katastrofi – kokenut asiantuntija haluaa kuntotarkastajat kuriin”.
Koska kyseiset lehdet eivät julkaisseet kirjoitustamme, vaikka kysyivät asiaan täsmennyksiä, päädyimme julkaisemaan tekstin näin blogin muodossa. Miksi sitten kirjoitimme vastineen lehtiartikkeliin, selvinnee alta tekstistämme.
Kyseistä artikkelia varten oli haastateltu asiantuntijana Raimo Lajusta, joka oli nostanut asiallisesti esille kiinteistökauppoihin liittyviä epäkohtia. Nämä epäkohdat ovat meillekin tuttuja työmme kautta ja olemme täysin samaa mieltä, että mm. kuntotarkastuksiin tulee panostaa enemmän. Muutoin emme pysty paljoakaan artikkelista allekirjoittamaan rakennusterveysasiantuntijoina.
Valtaosa suomalaisesta rakennuskannasta on tervettä
Kiinteistö- ja asuntokaupat sekä sisäilmaongelmat ovat asia, joka koskettaa laajaa osaa suomalaisista henkilökohtaisesti. Kaikki eivät välttämättä ole joutuneet kokemaan artikkelissa kuvattuja ongelmia kauppatilanteissa tai sisäilmankaan suhteen. On syytä muistaa, että me asiantuntijoina, kuten myös Lajunen, näemme vain ne epäonniset kohteet, joissa asiat eivät ole kunnossa. Valtaosa Suomessa tehtävistä asunto- ja kiinteistökaupoista onnistuu täysin ilman ongelmia. Samaten valtaosa suomalaisesta rakennuskannasta on tervettä. Se, että asiantuntija on osallistunut useammassa kuin yhdessä kohteessa asioiden jälkipuintiin, ei tee ongelmasta yleistä.
Kun puhutaan yleisellä tasolla ongelmista, ruokitaan turhaan ihmisten huolta siitä, että heidän omassa asuinrakennuksessaan on ongelmia. Tai että heille tehdyt kuntotarkastukset olisivat huonosti tehtyjä. Sisäilmaongelmiin liittyen jaetaan muutoinkin liikaa väärää ja valheellista tietoa. Tällaista tietoa ei pitäisi asiantuntijoiden levittää yhtään, koska meihin pitää pystyä luottamaan. Esimerkiksi artikkelissa ollut viittaus sisäilmaongelmien aiheuttamiin gynekologisiin pulmiin on äärimmäisen hyvä esimerkki tiedosta, jolle ei ole olemassa minkäänlaista tieteellistä näyttöä. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecim ry:n julkaisuissa tai muissakaan suomalaisissa julkaisuissa ei tunnisteta yhtäkään artikkelissa kuvattua tapausta.
Myös viittaus lapsiin on enemmän pelkoa lietsova kuin rakentava ja asiantunteva. On totta, että lapset voivat oirehtia aikuisia helpommin. Oireilu on kuitenkin kaikilla ihmisillä, ikää katsomatta, yksilöllistä. Lasten oireiluun ja sairastamiseen liittyvät hyvin usein päiväkodeista ja koulusta saadut, erilaiset kausiluonteiset sairaudet, kuten influenssat. Vaikka meille rakennusterveysasiantuntijoille koulutetaan sisäilmaan liittyvän oireilun perusasioita, meistä kukaan ei ole pätevä varmuudella arvioimaan ihmisten oireita tai niiden aiheuttajaa. Oireiden aiheuttajaa on aina arvioitava lääketieteen ammattilaisten toimesta. Rakennusterveysasiantuntijat voivat tehdä teknistä selvitystä rakennuksien ja rakenteiden kunnosta ja arvioida mahdollista altistumista sisäilmahaitoille. Yksikään rakennusterveysasiantuntija ei voi omaan ammattitaitoonsa perustuen, että pitkittynyt kuukautisvuoto johtuisi sisäilmaongelmista tai lasten pitkittynyt flunssa homeesta.
Tutkimuksissa tulee käyttää yleisesti hyväksyttyjä, vertailukelpoisia mittausmenetelmiä
Sen lisäksi, että rakennusterveysasiantuntijan pitäisi antaa oikeaa tietoa sisäilmasta, on tutkimuksissa käytettävä yleisesti hyväksyttyjä, vertailukelpoisia mittausmenetelmiä. Artikkelissa mainittu BioVOC-analyysi on menetelmä, joka on kehitetty Iso-Britanniassa, mutta sille ei löydy Suomesta validointitutkimusta Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL tai Työterveyslaitoksen TTL toimesta tehtynä. Tutkimustietoa menetelmästä löytyy hyvin vähän. Verkosta julkaisua tutkimalla Suomessa on tehty ainoastaan yksi tutkimus näytteenottomenetelmästä. Tämän perusteella näytteenottomenetelmää on tutkittu kahdeksan (8) ihmisen otannalla neljässä eri kohteessa. Tällaisella otannalla ei voida tehdä luotettavaa tulosten tulkintaa ja saadut tulokset ovat parhaimmillaankin vain suuntaa antavia. Tutkimus pitäisi lisäksi olla toistettavissa, jotta sitä voitaisiin pitää tieteellisesti luotettavana.
Oikeaa tietoa sisäilmasta kannattaa hakea Sisäilmayhdistys ry:n, Työterveyslaitoksen, Hengitysliitto Heli ry:n ja muiden vastaavien, luotettavien toimijoiden verkkosivuilta. Nämä toimijat pyrkivät nimenomaan taistelemaan väärää tietoa vastaan. Toivomme, että ihmiset löytävät tiensä verkossa näiden toimijoiden sivuille.
Näin säästyt kiinteistökaupan ongelmilta
Mitä tulee alussa mainittuihin kiinteistökaupan haasteisiin, haluamme vielä tuoda esille muutaman asian, jotka todennäköisesti auttavat ongelmien välttämisessä. Valitkaa rakennukselle kuntotarkastaja, joka on vähintään teknisen opiston tai ammattikorkeakoulun käynyt ja tehnyt kuntotarkastuksia jo pidempään. Erittäin hyvä lisä on henkilöltä löytyvä Asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) FISE pätevyys. Tässäkin pätee vanha sääntö – halvalla ei saa hyvää. Jos yritys mainostaa tekevänsä tarkastuksen halvemmalla kuin muut, on syyt jossain muualla kuin ylivoimaisessa tehokkuudessa.
Tarkastajan kanssa on enemmän kuin suositeltavaa olla yhtä aikaa kohteella ja kysyä kaikki asiat, mitä päähän pälkähtää. Ei ole tyhmiä kysymyksiä. Erityisesti kannattaa kysyä seuraavat kysymykset: onko tässä kohteessa riskirakenteita? Mitkä ovat tämän rakennuksen rakennusajankohtana olleet merkittävimmät riskit? Mitä ongelmia rakenteissa voi olla? Kaikkiin kysymyksiin pitää myös olla raportissa vastaukset.
Sekä sisäilmasta että kuntotarkastuksista voisi kirjoittaa vaikka kuinka pitkän kirjoitelman, mutta olemme mielestämme oikaisseet oleellisimpia asiavirheitä ja avanneet hieman kuntotarkastuksen onnistumiseen johtavia tekijöitä. Toivottavasti kirjoituksemme avaa alan haasteita kaikille niillekin, jotka ehtivät lukea aiemmin julkaistun artikkelin ja huolestua tilanteesta yleisesti.
Lopuksi. FISE pätevyysrekisteri, tavarantarkastajien HTT rekisteri sekä Eurofins sertifiointirekisteri ovat kaikki julkisia ja kaikkien löydettävissä verkosta. Suosittelemme tarkastamaan aina, onko henkilöllä se pätevyys, jonka hän mainitsee omaavansa ja myös, onko pätevyys voimassa.
