Nykypäivänä juuri minkään alan toimijuutta ei voi irrottaa asiakaspalvelusta tai markkinoinnista ja tämä koskee myös rakennusalaa. Tätä silmällä pitäen, asiakaspalvelutaitojen kehittäminen on erityisen tärkeää rakennusalan ollessa monialainen asiantuntijoiden toimintakenttä: asiakaspalvelutaidot eivät sisällä ainoastaan taitoja toimia asiakkaiden kanssa, vaan sama taitokokonaisuus on hyödyksi yhteistyössä kaikkien hankeosapuolten kesken. Suuressa osassa hankkeita on osallisena useita erilaisia toimijoita, jotka katsovat hanketta eri näkökulmista: tilaaja, rakennuttaja, suunnittelijat, urakoitsijat ja viranomaiset, ja asiantuntija. Usein ilman riittävää kykyä neuvotella ja asettumista kunkin näkökulman tarkastelijaksi, voi hankkeessa syntyä kitkaa ja harmaita hiuksia aiheuttava tekijä.
Teknisen korkeakoulutuksen käyneenä pidän perin kummallisena, että asiakaspalvelu- ja yhteistyötaitoja ei koulutuksessani käyty läpi. Tämä näkyy asiantuntijatyössä siten, että osapuolten välinen kanssakäynti hankaloituu. Tavoitteet ja tarkoitusperät voivat jäädä epäselviksi, oli sitten kyse yhteistyöstä työmiehen ja työnjohtajan tai suunnittelijan ja urakoitsijan väleistä. Erityisesti haluan kiinnittää huomiota sanaan ”yhteistyö”. On valitettavan yleistä, että kiireen, resurssien niukkuuden tai yhteistyötaitojen puutteen johdosta aiheutuu stressaavia tilanteita, joiden lopputuloksia tuskin voidaan luonnehtia yhteistyöksi, vaan enemmänkin vastakkainasetteluiksi. Toisaalta hyvä, pitkään muistiin tallentuva jälkimaku on jäänyt, kun hankkeessa on ollut mukana toimija, jolla on ollut hyvät yhteistyötaidot ja joka on osannut rauhassa ratkaista ongelmia hyvässä yhteishengessä. Tällaisten vastaavien mestareiden, työnjohtajien, timpureiden, suunnittelijoiden ja projektipäälliköiden kanssa on ollut ilo tehdä töitä, mutta valitettavasti myös päinvastaisia kokemuksia on useita ja varmasti monella.
Koulutuksen laatu Suomessa on korkea ja osaaminen määritetään tarkoin standardein, joten luottamus teknisten ammattilaisten tekniseen osaamistasoon on hyvä. Mitä oleellista ja hankkeiden toteutumiseen positiivisesti vaikuttavaa jää tuolloin jäljelle? Taidot, jotka on opittava opinahjon ulkopuolella, joista yhteistyötaidot ovat yksi suuri kokonaisuus. Yhteistyötaidot ovat liki pimentoon jäänyt, täysin opeteltavissa oleva asia, jolla on ratkaiseva merkitys kaikkien hankeosapuolten tyytyväisyydessä ja tarpeiden täyttymisessä. Nämä taidot hallitseva yhteistyökumppani on ammattilainen, jolla on aidosti kokemusta hankkeiden viemisestä sujuvasti alusta loppuun saakka.
Palatakseni asiakaspalveluun, helpoin tapa suhtautua yhteistyöhön on kohdella sitä kuin asiakaspalveluna: lopputulos, jossa useampi osapuoli on tyytyväinen, saavutetaan rehellisellä pyrkimyksellä aidosti ymmärtää toisen osapuolen tarpeet, eikä piiloutumalla oman egon tai ahneuden taakse. Laadukkaat yhteistyökokemukset jäävät positiivisena mieleen, ja hyvän yhteistyökumppanin kanssa on helppo ryhtyä uuteen hankkeeseen sekä hyvää yhteistyökumppania on helppo suositella. Tämä on ytimessään sitä, mitä on olla rakentamisen koutsi.
Peitsa Rautio
